Ilmastokriisi, koronakriisi, turvallisuuskriisi, energiakriisi, talouskriisi, ruokakriisi… Jos aiemmin on jo puhuttu kompleksisuudesta liiketoimintaympäristöjä luonnehtivana tekijänä, niin nyt volatiliteettia vasta riittääkin. Elämme kriisien aikakautta, jolloin myös liiketoiminnan etiikkaan liittyvien kysymysten vaikeus paljastuu. Lisäksi eettiset kysymykset tulevat pöydälle pikavauhtia. Ukrainan sodan alkaessa ei yrityksillä ollut liikaa aikaa märehtiä, voiko liiketoimintaa Venäjällä ja Valko-Venäjällä jatkaa, tai miten vetäytyminen tehdään mahdollisimman vähin inhimillisin vaurioin. Kun kriisi eskaloituu, on myöhäistä kerätä kyvykkyyttä eettiseen arviointiin.

Mutta meillähän on toimintaohjeet

Toimintaympäristöjen kompleksisuudesta viis, suomalaisissa organisaatioissa tunnutaan luottavan etiikan suhteen eettisen ohjeistojen autuaaksitekevyyteen. Pelkät staattiset etiikan toimintaohjeet eivät kuitenkaan vastaa kriisien aikakauden haasteisiin, eivätkä ne tavoita etiikan luonnetta. Ehkäpä juuri tälläkin hetkellä Olympiakomiteassa ihmetellään, miksi he ovat päätyneet eettisen arvostelun myrskynsilmään – onhan heillä juuri ollut hankkeita, joissa on muodostettu toimintaohjeita työyhteisössä tapahtuvia eettisiä rikkomuksia varten. (HS 10.4.2022)

Eettiset ohjeistot ovat erinomaisen tärkeitä, mutta ne eivät yksinään riitä. Ongelma ei ole teoreettinen, vaan erittäin käytännöllinen: jos eettisesti kestävään liiketoimintaan pyritään ohjeistot ainoana välineenä, epäonnistuminen on taattu. Siksi eettisten ohjeistojen lisäksi liike-elämän yhteisöihin pitää rakentaa aiempaa vahvempaa eettistä toimintakykyä. Käytäntöjä tähän työhön kehitämme CoHumansissa yhdessä Goforen kanssa.

Sinä olet toimija, minä olen toimija

Yhteisön eettinen toimintakyky on eettisiä ohjeistoja holistisempi lähestymistapa. Yhteisön eettinen toimintakyky edellyttää, että yksilöt hahmottavat itsensä moraalisina toimijoina. Moraalinen toimijuus on ymmärrystä siitä, että juuri minun tekemisilläni tai tekemättä jättämisilläni on seurauksia eettisen liiketoiminnan kannalta. Kriisien ja kompleksisuuden aikakaudella kaikki tieto, myös liiketoiminnan etiikan kannalta relevantti tieto, on pieninä palasina pitkin organisaatiota. Parhainkaan vastuullisuusjohtaja ei voi tietää, onko jossain projektissa kytköksiä venäläisomistukseen, tai valistuneinkaan HR-johtaja ei ole aina tutkailemassa jokaisen tiimin vuorovaikutuksen rakentavuutta. Sen lisäksi, että on toimintamalleja eettisesti merkityksellisten kysymysten esiin nostamiseksi, on oltava ymmärrys siitä, että minä en ole omassa organisaatiossani etiikan sivustakatsoja, vaan etiikan toimija.

Ukrainan sodan kaltainen tilanne näyttää eettisen toimintakyvyn merkityksen: mistään ohjeistosta ei löydy vastausta siihen, mikä on tässä tilanteessa eettisesti kestävää, vaan puntarointia on tehtävä tässä ja nyt. Sota synnyttää uudenlaisia rahavirtoja. Esimerkiksi konsulttiyrityksissä saatetaan joutua pian pohtimaan, millaiset sotaan kytkeytyvät projektit pääsevät meidän eettisen seulamme läpi. Tällaista sotkuista soveltamista on etiikka, vaikka kuinka toivoisimme, että jostain löytyvät valmiit vastaukset vastuullisuuteen.

Ei ole eettistä toimintakykyä ilman toimintakykyä

Lopuksi, yhteisön eettinen toimintakyky edellyttää yhteisöltä ylipäätään toimintakykyä. Työyhteisöissä on korona-ajan jäljiltä jo väsyneitä ja toisistaan erkaantuneita ihmisiä, mikä uhkaa halvaannuttaa monta organisaatiota. Kriisien aikakautta ei saa käyttää oikeutuksena ihmisten unohtamiselle. Se organisaatio, joka nyt tinkii panostuksista yhdessä tekemiseen ja yhteyden kokemukseen, ottaa valtavia riskejä. Yksi riski on, että kun kunnioittava dialogi loppuu, loppuu myös tiedon siirtyminen. Silloin loppuvat uudet ideat ja eettisesti relevantteja teemoja koskeva tiedonkulku. Toisena riskinä on, että ilman toistemme tukea kriisien aikakausi jättää työyhteisöihin hyvin hitaasti parantuvia haavoja.

 

Anna Seppänen
Blogin kirjoittaja on eetikko, tutkija ja CoHumansin toimitusjohtaja ja perustajaosakas.

 

Blogikirjoitus on osa yhteisön eettisen toimintakyvyn kehittämishankkeen blogikirjoitussarjaa. CoHumans ja Gofore luovat uraauurtavassa kehittämishankkeessa  ensimmäistä kertaa Suomessa mallin työyhteisön eettisen toiminnan kehittämiseen teknologia-alalla. Tavoitteena on muodostaa kattava käsitys siitä, mitä työyhteisön eettinen toiminta teknologiayrityksessä käytännössä on ja miten sitä konkreettisesti vahvistetaan. Tuloksena syntyy eettisen toimintakyvyn malli: sen avulla vahvistetaan eettisen toiminnan tietoja ja taitoja, mutta myös yhteisöllisen ja rakenteellisen tason edellytyksiä eettiselle kestävyydelle. Hanketta tukee Työsuojelurahasto.

Lue kehityshankkeen aiempi blogirkirjoitus: Yhteisön eettinen toimintakyky on uusi näkökulma yritysvastuuseen

Perehdy hankkeeseen: CoHumans kehittää eettisen toimintakyvyn mallin teknologia-alalle Goforen kanssa (mediatiedote 29.11.2021)

 

Artikkelikuva: Pexels