Etiikasta ei liene vähään aikaan puhuttu niin paljon kuin nyt. Uudet teknologiat – tekoäly ja ChatGPT etunenässä – sekä viime vuosien myllerrykset ovat saaneet aiempaa useammat pähkäilemään, millaista yhteiskuntaa työpaikoillamme oikein kehitämme. Kukapa ei toivoisi olevansa töissä eettisessä organisaatiossa? Kukapa ei haluaisi ostaa sellaiselta tuotteita ja palveluita? Tai kukapa ei haluaisi, että omat työpäivät eivät täyttyisi ratkaisemattomista eettisistä kysymyksistä?

Maailma on onneksi muuttunut viime vuosina. Kaltaiseni eetikko-toimitusjohtaja voi astella muiden toimitusjohtajien eteen, puhua etiikasta – ja aika moni kuuntelee! Tahtoa eettisyyden vahvistamiselle on. Se, mitä puuttuu, on ymmärrys siitä, mitä eettisyys eri organisaatioissa konkreettisesti tarkoittaa, millaista lisäarvoa siihen panostaminen tuottaa sekä millaiset arjen menetelmät tekevät organisaatiosta eettisemmän.

Tällä neljän kohdan ohjelmalla pääset jo pitkälle eettisyyden edistämisessä:

 

Ota selvää, millaisia eettisiä kysymyksiä organisaationne toimintaan liittyy

Työyhteisöissä on harvoin perusteltua käsitystä siitä, millaisia eettisiä kysymyksiä työntekijät havaitsevat työssään. ICT-organisaatiossa voidaan helposti ajatella, että teknologian eettiset kysymykset – vaikka datan turvallinen säilyttäminen – ovat eettisiä ydinkysymyksiä. Kyllä ne ovatkin, mutta alan ydinkysymykset koskevat myös työelämän tasa-arvoa, eettisesti kestävää vuorovaikutusta ja oikeudenmukaista vallankäyttöä – siis ihmisten yhteistoiminnan eettisiä kysymyksiä. Sen lisäksi, että tietää, millaisia kysymyksiä jo pohditaan, on selvitettävä millaisia eettisiä kysymyksiä tulisi pohtia. Se edellyttää organisaation toiminnan vaikutusten arvioimista, ja niiden suhteuttamista siihen, millaisia arvoja organisaatio haluaa edistää.

 

Ryhdy yhteiseen merkityksenantoprosessiin, ja tee sivutuotteena eettisiä ohjeistoja

Monessa organisaatiossa eettisyyden kehittäminen pistetään käyntiin luomalla eettinen ohjeisto. Usein kuitenkin hukataan etiikkaan liittyvien ohjaavien dokumenttien todellinen potentiaali. Eettisiin ohjeistoihin kannattaa suhtautua niin, että itse dokumentti on sivutuote. Päätuote on yhteinen merkityksenantoprosessi, jonka ohjeistojen laatiminen parhaimmillaan mahdollistaa. Parasta on, jos valmis dokumentti jää elämään edelleen merkityksenannon mahdollistajana. Kaikki asiat, kuten ihmisoikeudet, eivät silti ole neuvottelukysymyksiä. Merkityksenanto tarkoittaa, että jokaisen organisaation tulisi käydä läpi, mitä erilaiset eettiset ihanteet tarkoittavat juuri oman toiminnan kannalta.

 

Kasvata yksilöiden ja tiimien eettistä osaamista

Eettistä toimintaa ei voi ulkoistaa johdolle tai yritysvastuutiimille, varsinkaan jos muutoin korostetaan itseohjautuvuutta ja vastuunottoa. Onkin vastuullisuutta tavoittelevien organisaatioiden eettinen velvollisuus tarjota henkilöstölleen mahdollisuuksia lisätä eettistä osaamista, ja siten rakentaa eettistä toimijuutta. Eettisen osaamisen lukujärjestykseen kuuluvat etiikan peruskäsitteiden ja argumentaation haltuun ottamisen lisäksi etiikan tukitaidot: pitää opetella esimerkiksi rohkeutta, myötätuntoa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta.

 

Muotoile organisaatiorakenteita niin, että ne tukevat eettistä toimijuutta 

Liian yksilökeskeisestä organisaatiokehittämisestä on päästävä eroon, ja se koskee myös eettisyyttä. Niiden, jotka organisaation rakenteista vastaavat, tulee ottaa haltuun myös etiikan arkkitehtuuri. Jos esimerkiksi siiloutunut organisaatiorakenne, pelon kulttuuri tai pikavoittoja painottavat palkitsemisjärjestelmät estävät eettistä toimijuutta, niitä pitää muuttaa. Joskus tarvitaan myös uusia rakenteita, esimerkkinä vaikka Goforella toimiva etiikan help desk eli ethics desk.

 

Näillä askelilla etiikasta syntyy myös arvoa organisaatiolle: merkitykselliseksi koettua työtä, työyhteisöstään ylpeitä, sitoutuneita työntekijöitä sekä turvaa siitä, ettei jää vaikeiden arvokysymysten kanssa yksin. Kyse on vastuullisuuden inhimillisten edellytysten kuntoon laittamisesta.

Organisaation muuttaminen eettisemmäksi ei ole helppoa, eikä arvo välttämättä konkretisoidu heti. Epäeettisyys on näinä aikoina valtava riski, mutta riskit määritelmällisesti liittyvät tulevaisuuteen, joka on vielä osin tuntematon. Eettisyyden integroiminen organisaation arkeen vaatiikin ennen kaikkea päättäväisyyttä: vaikka kaikkia askeleita ja vaikutuksia ei voi etukäteen tietää, voi juuri tänään päättää tavoitella hyvää elämää helpon elämän sijaan.

 

Kaipaako organisaatiosi apua etiikassa? Ota yhteyttä Annaan, ja käydään yhdessä läpi, miten voisimme auttaa.

Anna Seppänen, anna (ät) cohumans.fi, +358 40 748 005