Onhan tämä varmaan tehokasta tai järjestelmällistä – mutta onkohan tämä silti ihan viisasta?

Oletko sinäkin joskus miettinyt töissä, että onhan tämä varmaan tehokasta tai järjestelmällistä – mutta onkohan tämä silti ihan viisasta? Sen ääneen lausuminen voi olla ensiaskel kohti jaettua viisautta. CoHumansin tutkimusjohtaja Jenni Spännäri kertoo tässä blogissa, mitä viisaus organisaatiossa on, ja antaa askelmerkkejä kohti viisaamman organisaation rakentamista.

Viisauden kolme ulottuvuutta

Viisauden määritelmiä on lähes niin paljon kuin viisauden tutkijoitakin. Historiassa viisautta on ihannoitu niin, että sille on annettu jopa jumalattaren muoto. Joidenkin määritelmissä korostuu juuri viisaus ihanteena: usein viisauden nähdään olevan jotakin arkea korkeampaa ja ihmistä suurempaa, melkein saavuttamatonta. Toisten määritelmissä taas korostuu se, millaisia viisaat ihmiset ovat. Nykyaikaisille viisauden määritelmille on yhteistä se, että ne näkevät viisauden moniulotteisena ilmiönä – ei vain yhtenä asiana tai sananlaskumaisena latteutena. Viisaus luo mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman monille, mahdollisimman pitkällä aikavälillä. Se ei keskity tavoittelemaan ”heti mulle kaikkea”, vaan näkee kokonaisuuksia: ihmiset ovat moniulotteisia, ongelmat systeemisiä, siiloutuminen haitallista ja erilaiset toimialat toisiinsa kietoutuneita.

Yhdysvaltalaisen professori Monika Ardeltin (2003) viisausmallissa on kolme ulottuvuutta: tiedollinen, pohtiva ja myötätuntoinen. Hänen mukaansa kaikkia kolmea ulottuvuutta tarvitaan, jotta voidaan puhua viisaudesta. Tiedollinen ulottuvuus tarkoittaa sitä, että viisas tietää jotakin elämästä – joko oman kokemuksen kautta tai välillisesti. Toisaalta viisas myös tuntee tietonsa rajat; hän tietää, mitä ei tiedä, mutta haluaa oppia lisää. Viisauden pohtiva ulottuvuus taas tarkoittaa halua ja kykyä pohtia omaa elämää. Viisaana olemiseen kuuluu olennaisesti myös myötätunto. Tärkeää on yhtä lailla myötätunto niin toisia kuin itseäänkin kohtaan.

Mikä sitten erottaa viisauden vaikkapa älykkyydestä tai tehokkuudesta? Eräs oleellinen piirre on kokonaisnäkemys. Älykkyys on hyödyllistä, kun ratkaistaan rajattuja ongelmia, ja tehokkuus tulee tarpeeseen, kun tiedetään, mitä pitäisi ruveta tekemään. Mutta viisautta tarvitaan niisstä tilanteissa, joissa ongelmat ovat monimutkainen viidakko. Viisas katse erottaa metsän puilta, tai oikeastaan se näkee sekä metsän että puut. Useat työelämässä eteen tulevat kysymykset ovat monimutkaisia, eikä niihin ole yhtä oikeaa ratkaisua. Puhutaan kompleksisuudesta ja pirullisista ongelmista. Viisautta on tunnustaa ja tunnistaa ne – mutta pystyä silti tekemään päätöksiä, parhaaseen mahdolliseen tahtoon ja tietämykseen nojaten.

Viisas organisaatio saa meidät olemaan parhaita versioita itsestämme

Viisaita ihmisiä vai viisas organisaatio? Tavoitteena jaettu viisaus

Viisaus organisaatioissa tarkoittaa kollektiivista phronesis-tilaa: kulttuuria, joka edistää sekä työntekijöiden, organisaation itsensä että ympäröivän maailman kukoistusta. Viisaus tiivistyy joukoissa, joiden voima on enemmän kuin osiensa summa – viisaat ihmiset toimivat harvoin yksin. Useimmat meistä ovat joskus olleet osa porukkaa, joka on saanut meidät toimimaan kuin paras versio itsestämme.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että viisaissa organisaatioissa työntekijät kokevat keskimääräistä vähemmän kiirettä ja painetta sekä enemmän turvallisuudentunnetta. Sen työntekijät ovat tyytyväisempiä etuuksiin, koulutus- ja kehittymismahdollisuuksiin, työn joustavuuteen sekä työn ja muun elämän tasapainoon. Ardeltin tutkimuksissa (2021a & 2021b) havaittiin, että organisaation yleinen viisaus oli yhteydessä työntekijöiden fyysiseen ja subjektiiviseen hyvinvointiin. Myös aiempi tutkimus on osoittanut, että nämä tekijät ovat yhteydessä organisaation tuloksellisuuteen. On siis perusteltua olettaa, että viisaus on merkittävä tekijä tuloksellisuuden takana.

Viisaassa organisaatiossa vaalitaan avointa keskustelukulttuuria ja kohdellaan kaikkia ihmisiä arvostavasti. Silloin keskustelu ei muutu väittelykilpailuksi, vaan omista näkemyksistä poikkeaviakin ajatuksia maltetaan kuunnella ja pohtia. Omista mielipiteistä ei pidetä kiinni kynsin hampain, muttei myöskään uhrauduta toisten puolesta. Viisaassa organisaatiossa osataan nähdä yhteys strategisten tavoitteiden ja paremman maailman rakentamisen välillä.

Organisaation viisaus rakentuu samalle pohjalle kuin yksilöidenkin: tarvitaan kognitiota, reflektiota ja myötätuntoa. Kognitio näyttäytyy muun muassa organisaation osaamispääomassa ja työntekijöiden uskossa oman organisaation missioon. Reflektiivinen viisauden ulottuvuus voi organisaatiossa tarkoittaa työn autonomian ja itseohjautuvuuden tukemista sekä yhteiselle kehittämistyölle varattuja resursseja. Organisaation myötätunto tulee esiin muun muassa psykologisesti turvallisena, kohtaavana työkulttuurina ja sitä tukevina rakenteina.

Mitä sitten voisimme tehdä tällaisten yhteisöjen rakentamiseksi? Organisaation rakenteiden ja johtamisen on tuettava kaikkia kolmea, ulottuvuutta, että voitaisiin puhua aidosti viisaasta organisaatiosta. Jos työyhteisössä syntyy yhteinen halu viisastua, ollaan jo ison askeleen verran lähempänä tavoitetta: jaettua viisautta.

 

Organisaation viisautta voi mitata ja kasvattaa! 

Pandemia ja muut mullistukset ovat osoittaneet, että pitkäjännitteiselle viisaudelle on organisaatioissa tarvetta. Viisaudesta organisaatioissa ei kuitenkaan vielä tiedetä tarpeeksi. Siksi ryhdyimme CoHumansissa kansainvälisten tiedekumppaneiden kanssa kehittämään tieteellisesti validoitua viisaan organisaation mittaria. Sen pohjalta organisaation viisautta on mahdollista kasvattaa konkreettisin toimin.

Organisaatioissakaan viisauden kehittäminen ei ole vain yksi simppeli temppu, vaan se vaatii monen kehityssuunnan ottamista huomioon. Todennäköisesti askeleita kohti viisautta on jo otettu: teeman alle mahtuu useita erillisiä ja hajanaiselta näyttäviäkin kehittämishankkeita, jotka viisaus sateenvarjokäsitteenä tuo yhteen. Viisausajattelu voi myös tuoda esiin sokeita pisteitä kehittämisessä: mitä ei ole osattu ottaa vielä huomioon? Entä mikä auttaisi kehittymään kokonaisvaltaisesti viisaaksi?

Aidosti viisaita organisaatioita on harvassa, mutta tietoinen matka sellaiseksi voi alkaa milloin tahansa. Sinunkin organisaatiosi voi tulla mukaan tähän työhön – ja saada samalla ensimmäisten joukossa tietää, missä oman organisaation viisaus piilee ja kuinka viisaita sitä oikein jo ollaan.

 

Tehdäänkö teidänkin organisaatiostanne viisaampi?

Ota yhteyttä:

Jenni Spännäri

tutkimusjohtaja, kouluttaja

CoHumans Oy

 

 

 

Kirjallisuutta:

Ardelt, M. & Sharma, B. (2021a) Linking Wise Organizations to Wise Leadership, Job Satisfaction, and Well-Being. Frontiers in Communication. Volume 6.

Ardelt, M. & Sharma, B. (2021b) Benefits of Wise Organizations on Employees’ Well-Being: A Comparison of Younger and Older Workers. Innovation in Aging. 5(Suppl 1):904–5.

Ardelt, M. (2003). Empirical assessment of a three-dimensional wisdom scale. Research on Aging, 25(3), 275–324.