Tunnetaidot eivät ole vain muotisana, vaan avain inhimillisesti ja taloudellisesti kestävään työelämään. Niiden tutkittu merkitys ulottuu stressinhallinnasta tiimien suorituskykyyn ja työntekijöiden hyvinvointiin – riippumatta siitä, mitä teemme työksemme. Mutta mitä tutkimus sanoo siitä, miten vaikuttavimmat tunnetaitokoulutukset rakennetaan?

Kestävää menestystä ei luoda tunteet unohtamalla

Me co-humanssit olemme tutkijoina perehtyneet jo yli vuosikymmenen ajan myötätuntoon työelämässä – ja sen kautta laajemminkin työelämän tunnetaitoihin ja tunteiden rooliin töissä. Juuri nyttutkimusfokuksessa meillä ovat turvallisuuteen liittyvät tunteet Anne Birgitan johtamassa Suomen Akatemian rahoittamassa CoCo-hankkeessa. Tuskin tässä maailmanajassa onkaan ajankohtaisempaa tunnetta kuin turvallisuuden tunne!

Kun aloitimme työelämän myötätunnon tutkimuksen, tunteet olivat suomalaisessa työelämäkeskustelussa aika uusi avaus. Monia teema innosti, joitain ärsytti. Tunteista ja työelämästä puhuminen haastaa aika perustavanlaatuisesti sen, millaisena olemme tottuneet näkemään tehokkaan, menestyvän asiantuntijan ja johtajan.

Nykypäivän menestys syntyy tutkitusti vuorovaikutuksesta, innovatiivisuudesta, nopeasta tiedonkulusta ja hyvästä yhteishengestä. Tutkimus ei todellakaan tue sitä, että nämä saavutettaisiin eliminoimalla tunteet työelämästä – eikä se ihmislajille olisi mahdollistakaan. Olemme esimerkiksi päätöksenteon osalta paljon enemmän tunne- kuin järkiolentoja.

 

Tunnetaidot tuottavat tutkitusti parempaa työelämää

Alkuvuodesta 2025 tunnetaidot työelämässä ovat taas trendanneet, kun aivotutkija Mona Moisala on tuoreessa Tyhmä työelämä -kirjassaan (Otava 2025) mainiosti nostanut esille, että aivotutkimuksen(kaan) näkökulmasta tunteiden huomiotta jättäminen ajatustyössä ei ole kestävää. Jos tunteita koettaa työpäivinä hallita lakaisemalla ne maton alle, käykin varmuudella niin, että muut kognitiiviset toiminnot häiriintyvät. Varmastikin jokainen voi palauttaa työuraltaan mieleen hetken, kun esimerkiksi on kollegan kanssa sattuneen konfliktin jälkeen yrittänyt kunnolla keskittyä johonkin tai ideoida luovasti uutta – eikä se todellakaan ole onnistunut.

Vahva tutkimusnäyttö tunnetaitojen merkityksestä inhimillisesti ja taloudellisesti kestävän työelämän kannalta on kertynyt lukuisilla tieteenaloilla. Esimerkiksi tunneälykkyys (emotional intelligence) on yhdistetty parempaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen (Martins ym. 2010), rakentavaan toimintaan konflikteissa (Schlaerth ym. 2013) ja työtyytyväisyyteen (Miao ym. 2017). Empatia taas liittyy laadukkaampiin ihmissuhteisiin työpaikalla sekä auttamishalukkuuteen (van Berkhout & Malouff 2016) ja myötäinto (Pessi, Seppänen ym. 2022) luottamukseen ja hyvinvointiin (Paakkanen, Martela & Pessi 2021) – vai pari esimerkkiä mainitaksemme. Ja nämä sekä monet muut hyvät vaikutukset tiedetään ei vain yhdestä tai kahdesta tutkimusartikkelista, vaan sama on vahvistettu myös satojen tutkimusten meta-analyyseissa ja systemaattisissa katsauksissa.

 

Vaikuttavuus syntyy tutkitun teorian ja käytännön yhdistelmästä

Mutta mitä tiedetään tutkimuksen perusteella siitä, miten tunneosaamista voi työelämässä oikeasti ja konkreettisesti arjessa lisätä? Tämä onkin vaikeampi kysymys. Erilaisten interventioiden vaikuttavuutta monimutkaisissa tosielämän ympäristöissä ei ole ihan helppo tutkia luotettavasti. Alan tutkijat tietävät, että liikkeellä on paljon yksittäisiä artikkeleita, joiden tutkimusasetelmissa on metodologisia heikkouksia. Saati vailla tutkimuspohjaa heiteltäviä näkemyksiä ja sloganeita!

Kun tunteet työelämässä ovat alkaneet kiinnostaa yhä laajemmin, populaaripsykologiassa on sorruttu välillä suurentelemaan yksittäisten tutkimustulosten merkitystä (van Zyl & Rothmann 2020). Tarkkana saa olla! Tutkimusperustaisuutta tarvitaan entistä enemmän. Ilman vankkaa tutkimuspohjaa tunteista ja niiden voimasta puhuminen voi nopeasti kääntyä itseään vastaan!

Onneksi juuri äskettäin on julkaistu systemaattinen katsaus tunnetaitokoulutuksista juuri työorganisaatioissa (Mehler ym. 2024). Juuri samat teemat nousevat myös meidän omissa sekä tutkimuksissamme  että CoHumansin koulutuksissa.  Meta-analyysin perusteella tunneosaamisen edistämisessä kannattaa huomioida nämä asiat:

 

Tunnetaidoista hyötyvät kaikkien alojen ammattilaiset. Eniten tunnetaitoja on tutkittu hoivan ja kasvatuksen aloilla, mutta tunnetaitokoulutuksella saatavat myönteiset vaikutukset koskettavat aivan kaikkia ammattiryhmiä. Vuorovaikutuksen ja stressinhallinnan taidot ovat välttämättömän tärkeitä kaikissa ammateissa. Olemme CoHumansissa huomanneet, että yllättävimmillä aloilla tunnetaitojen voima on entistä suurempi – kun koulutus vain tehdään vaikuttavasti ja tutkimusperustaisesti. Ilman ylenmääräistä, alan kulttuurille vierasta tunne-paatosta.

Jatkuvuus luo vaikuttavuutta. Tutkimusten perusteella tunnetaitokoulutuksen hyödyt näkyvät myöhemmissäkin mittauspisteissä, vielä yli kolme kuukautta koulutusten jälkeen. Jos vaikuttavuutta halutaan edelleen vahvistaa, jatkokurssit ja usein toistuvat reflektiot auttavat. Tutkijoiden viesti onkin, että organisaatioiden kannattaa nivoa tunnetaidot johtamisen ja henkilöstön kehittämisstrategioihin. Silloin syntyvät varmimmat vaikutukset työyhteisöjen dynamiikkaan, tiimien suorituskykyyn ja työntekijöiden tyytyväisyyteen. Erityisesti tunteiden teemassa sanahelinä on vahingollista: tunteiden voima pitää sekä ymmärtää mutta myös elää teoiksi.

Vahva teoriapohja ja tiivis teorian ja käytännön vuoropuhelu toimii. Tehokkaiden koulutusten taustalla on vahva tutkimusperustainen ymmärrys tavoitelluista vaikutuksista (myös (van Zyl & Rothmann 2020). Parhaat koulutukset sisältävät teorian ja käytännön yhdistelmää, mutta menetelmät voivat olla monenlaisia: esimerkiksi itsereflektion herättelyä kirjoitustehtävien avulla, toiminnallisia oppimismenetelmiä, kuten mindfulness-harjoituksia ja ryhmäkeskusteluja ja yksilöllistä palautetta ja valmennusta tarpeiden mukaan. Tutkijat ehdottavat myös innovatiivisempia menetelmiä: esimerkiksi taidetta hyödyntävillä menetelmillä voitaisiin tavoittaa tiedostamattomia, ääneen lausutun ulkopuolelle jääviä tunnetason kokemuksia. Tunteita ei voi oppia vain paperilla, joku totuuksia toiselle ladellen.

 

Tunnetaidot eivät töissä ratkaise kaikkea eikä niitä voi tarjota ratkaisuksi kaikkeen. Niiden huomiotta jättäminen ja niiden dynamiikan ymmärtämättömyys kuitenkin kostautuu. Sloganit ja heitot eivät auta – vaan tutkimusperustainen koulutus.

 

 

Viitteet:

Martins A, Ramalho N, Morin E. (2010). A comprehensive meta-analysis of the relationship between Emotional Intelligence and health. Personality and Individual Differences, 49(6), 554–64.

Mehler, Miriam ym. (2024). Training emotional competencies at the workplace: a systematic review
and metaanalysis. BMC Psychology, 12: 718.

Miao C, Humphrey RH, Qian S. (2017). A meta-analysis of emotional intelligence and work attitudes. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 90(2), 177–202.

Paakkanen, M. & Martela, F. & Pessi, Anne Birgitta (2021). Responding to Positive Emotions at Work – The Four Steps and Potential Benefits of a Validating Response to Coworkers’ Positive Experiences. Frontiers in Psychology, 12.

Pessi, A. B., Seppänen, A. M., Spännäri, J., Grönlund, H., Martela, F., & Paakkanen, M. (2022). In search of copassion: Creating a novel concept to promote re-enchantment at work. BRQ Business Research Quarterly, 25(1), 82-97.

Schlaerth A, Ensari N, Christian J. (2013). A meta-analytical review of the relationship between emotional intelligence and leaders’ constructive conflict management. Group Processes and Intergroup Relations, 16(1), 126–36.

van Berkhout ET, Malouff JM. (2016).The efficacy of empathy training: A meta-analysis of randomized controlled trials. Journal of Counseling Psychology, 63(1), 32–41.

van Zyl LE, Rothmann S. (2020). Editorial: Positive Organizational Interventions: Contemporary Theories, Approaches and Applications. Frontiers in Psychology, 2020 Nov 17, 11, 607053.

 

Kuva: Unsplash/Aaron Burden